fbpx

Miksi hyvä puheääni on tärkeä?

Muistat varmaan jonkun henkilön, jonka ääni on jäänyt erityisesti mieleen. Esimerkiksi puhuja luennolla, opettaja, ääni radiossa tai televisiossa, puolison tai kaverin ääni… Joskus huomio voi olla positiivista, tyyliin: onpa tuolla ihana, kantava, vahva tai vakuuttava ääni. Joskus taas huomio onkin voinut ollut negatiivista: puhujan ääni narisee, puheesta ei tahdo saada selvää, ääni on niin kireä, että puhujan on jatkuvasti yskittävä ja juotava vettä saadakseen hetken taukoa äänenkäytöstään. Kuulijana huomio menee siihen, että pelkäät, että puhujan ääni loppuu ennen kuin puheen olisi määrä loppua.

Joskus on tilanne, että puhuja itse havaitsee, että omassa äänenkäytössä on pulmia. Ääni ei kestä sille asetettuja tavoitteita, se ei kuulu riittävästi, se katkeilee, narisee tai kuulostaa käheältä tai käheytyy puhumisen edetessä. Ääniongelmat vaikuttavat omaan tunteeseen esiintymis- tai puhumistilanteessa ja ravistelevat entisestään varmuutta, jonka haluaisi itselle puhujana.

Toiminnalliset ääniongelmat voivat pidemmän päälle muuttua myös patologisiksi vaivoiksi. Äänihuuliin voi syntyä rasituksen ansiosta esimerkiksi kyhmyt tai polyyppeja. Monesti näiden hoitamiseen tarvitaan leikkausta tai vähintään ääniterapiaa. Jos esimerkiksi kyhmyjen leikkauksen jälkeen jatkaa äänen rasittamista samaan tapaan kuin ennenkin, kyhmyt tulevat takaisin.

Tutkimuksissa on havaittu, että opettajan ääniongelmilla on vaikutuksia oppilaiden oppimistulokseen. Jos ääni ei toimi hyvin, oppilaiden on vaikea keskittyä opetettavaan aiheeseen.

Hyvällä äänellä voi motivoida, herättää kiinnostusta ja innostusta, kun taas ongelmainen, takkuileva ääni vie huomion muualle itse asiasta.

Hyvän puheäänen piirteet

Teemme jatkuvasti huomioita toisten persoonasta myös puheäänen perusteella joko tiedostaen tai tiedostamatta. On tutkittu, että tietyt puheen piirteet voivat ärsyttää ihmisiä ja luoda negatiivisia mielikuvia puhujan persoonasta. Hyvän puheäänen ihanteissa voi olla eroja eri kulttuureissa ja eri kieliä puhuvien kesken. Ihanteet myös muuttuvat jatkuvasti ajan saatossa. Viime aikoina Suomessa ollaan huomattu ilmiötä esimerkiksi naisten puheäänen madaltumisen suuntaan. Erään tutkimuksen mukaan ammattikoulussa ja lukiossa opiskelevilla tytöillä keskimääräinen puhekorkeus oli erilainen, lukiolaisten puhekorkeuden ollessa matalampi.

Nasaalisuus tai denasaalisuus yhdistetään erityisesti Suomessa epämiellyttävään tai muuten negatiiviseen persoonallisuuden piirteeseen. Puheäänen narina taas voi herättää mielikuvan puhujan fyysisestä heikkoudesta, sairaudesta tai haluttomuudesta puhua. Tumma ja takainen ääni voidaan myös mieltää negatiivisena. Kireä äänenlaatu voi kuulostaa kuulijan korvaan aggressiiviselta tai vihaiselta, kun taas hyvin huokoinen herättää helposti mielikuvan fyysisesti heikosta ihmisestä.

Hyvän äänenkäytön punaisena lankana voisi pitää sitä, että ääni toimii kaikissa tilanteissa. Se toimii silloin, kun pitää puhua voimakkaasti ja sillä voidaan tuottaa myös hiljaista, soivaa puhetta. Se on joustava, hyvin ilmaiseva ja hallittu. Se toimii hyvänä työkaluna tunteiden ja asioiden välittämiseen. Ääni kulkee vapaasti ja hyvin ilmaisevasti, eikä rasitu liikaa, se on riittävän voimakas ja artikulaatio toimii hyvin. Kuulijat saavat helposti selvää puheesta ilman pinnistelyä.

Äänen treenaamisen tavoite on, että mahdollisimman hyvään puheääneen päästään mahdollisimman pienellä vaivalla.

“Täydellisen äänen” komponentit

1. Keho on yhteydessä äänen tuottamiseen.
2. Hengityksellä on myös erittäin suuri rooli puheäänen toimivuudessa.
3. Äänen soivuutta ja kuuluvuutta voidaan treenata resonanssiharjoituksilla.
4. Selkeyteen vaikuttavat artikulaatiolihakset kannattaa aina lämmitellä ja vetreytellä valmiiksi ennen puhumista. Lisäksi niitä voidaan treenata paremmin toimiviksi ja vahvemmiksi kuin mitä tahansa lihasta kehossamme.

Kirjoittaja on FM vokologi Johanna Leskelä

Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash


Seuraava kurssi alkaa 25.10.2019!

Lue lisää…