Yksityinen äänitreeni

Mitä Äänitreenitunneilla tapahtuu ja voiko sinulle olla hyötyä äänenkäytön yksityisopetuksesta?

Yksityiseen äänenkäytön opetukseen hakeudutaan hyvin monenlaisista syistä. Usein kyseessä on henkilö, joka on huomannut työssään äänen väsyvän pitkien puhejaksojen aikana. Väsymys voi tuntua esimerkiksi kipeytyneenä kurkkuna tai hankaluutena tuottaa ääntä tai se voi kuulua äänen käheytymisenä. Jotkut toivovat ääneensä vakuuttavuutta ja vahvuutta. Voi olla, että ääni muuttuu esimerkiksi jännittävissä tilanteissa ja vaikeutuu entisestään. Joskus taas oppilaalla ei ole selkeää mielikuvaa siitä, millaiseksi ääntään haluaa kehittää, toivoisi sen vain olevan parempi ja sekin on ihan OK.

Me omaksumme vuosien varrella tietynlaisen tavan käyttää ääntöelimistöä puheen ja äänen tuottamiseen. Osittain tapa tulee siitä, millaiseksi ääntöelimistömme on muodostunut, osittain muokkaamme äänentuottoamme samaan suuntaan, kuin lähipiirissämme on tapana puhua. Esimerkki äänen tuottoon tulee usein vanhemmilta ja sisaruksilta tai ystäviltä. Meidän on myös mahdollista tehdä muutoksia tähän totuttuun tapaan.

Äänentuottotavan tarkastelun lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa ääntä käytetään sekä miettiä erilaisia äänenhuollon keinoja ja rutiineja, joita voidaan sijoittaa työpäivään. Jo pienistäkin muutoksista voi olla suuri apu äänen jaksamisessa. Äänenkäytön koulutuksella ja äänen hallinnan tunteella voidaan tuoda varmuutta myös esiintymistilanteisiin.

Miten ääntä ja puhetta on mahdollista kehittää?

Äänitreenitunnilla lähdetään usein liikkeelle hengityksestä. Hengitys on hyvä saada syvähengitykseksi, jolloin voimme käyttää koko keuhkojen kapasiteetin hyväksi äänentuotossa. Syvähengitys myös auttaa hengityksen ja kurkunpään toiminnan kontrolloimisessa. Pinnallinen hengitys voi kiristää ylävartalon lihaksia vaikuttaen samalla kurkunpään lihaksiston toimintaan. Se ei myöskään välttämättä riitä hyvin vaativaan äänentuottoon.

Kurkunpään ja äänihuulten toimintaa voidaan myös muuttaa. Jos äänihuulet ovat tottuneet tekemään töitä puristeisesti, ääni rasittuu helposti. Tällöin kurkunpään alueella saattaa olla muutekin lihasjännityksiä, jotka vaikeuttavat äänentuottoa. Erilaisilla harjoituksilla on mahdollista hakea balanssia äänihuulten toimintaan niin, että ne toimivat rennon aktiivisesti. Myös huokoiseen ääneen on mahdollista hakea särmää ja tiivistystä ja esimerkiksi lisätä näin äänen kuuluvuutta.

Äänen väri muodostuu ääntöväylässä kurkunpään yläpuolella. Voimme muuttaa äänenväriä muuttamalla ääntöväylän asetuksia. Jos esimerkiksi ääni on honottava tai tunkkainen, voidaan harjoituksilla hakea kielen etisempää asentoa, treenata nenäporttia aktiivisempaan toimintaan tai hakea suun perälle tilaa. Pienetkin muutokset ääntöväylän asennossa muuttavat äänen sointia. Kokeilepa esimerkiksi puhua normaalisti ja sitten suu alkavan haukotuksen asennossa. Huomaatko eron?

Kun tarkastellaan ihmisääntä, on tarkasteltava ihmistä kokonaisuutena, ei vain päätä tai suuta. Kehon käyttö vaikuttaa myös osaltaan äänentuottoon. Jos esimerkiksi kehossa on jännittymiä, voi myös äänentuotto vaikeutua tästä syystä.

Äänitreenitunneilla voidaan kiinnittää huomiota myös tarkemmin artikulaatioon, puhetapaan ja ilmaisuun. Yhdessä opettajan kanssa voi turvallisesti laajentaa ilmaisua ja tehdä villejäkin kokeiluja. Omasta äänestään saattaa löytää ulkopuolisen korvien avulla jotain sellaista, mitä itse ei olisi tullut ajatelleeksikaan. Voimakkaan äänen tuottaminen toisen rohkaisemana on joskus helpompaa kuin itsekseen. Myös äänentuoton vaihtelut puheessa ja puheen soljuvuus voivat tietyillä harjoituksilla ja mielikuvilla parantua ahaa-elämysten ja kokemuksen kautta.

Äänitreenituntien rakenne

Äänitreenitunneilla käydään aluksi läpi hieman teoriaa. Tarkastellaan kuvien avulla sitä, miten ääni kehossa syntyy ja mitkä kaikki osatekijät vaikuttavat äänen toimintaan. Mietitään myös äänenhuollon asioita ja stressin vaikutusta äänentuottoon.

Monet ovat pitäneet hyvänä tapaa, että tehdään äänite omasta tekstinluennasta ensimmäisellä tapaamiskerralla ja kuunnellaan luentaa yhdessä. Kun äänite tehdään muutaman tapaamiskerran jälkeen uudelleen ja verrataan äänitteitä toisiinsa, voidaan huomata joskus hyvinkin selkeitä muutoksia äänentuottotavassa ja äänen toiminnassa.

Halutessa ääninäytteistä voidaan tehdä myös mitattavat analyysit. Äänestä muodostuvan spektrin avulla voidaan tarkastella konkreettisesti äänen soinnin muutoksia sekä kireyttä tai huokoisuutta. Myös äänen korkeuden analyysi voi joskus olla hyödyllinen apuväline.

Kaikilla tunneilla tehdään harjoituksia, joista ajattelen olevan hyötyä juuri kyseiselle oppilaalle. Suosittelen aina joitakin harjoituksia tehtäväksi tapaamisten välillä. Mitä enemmän oppilas on valmis harjoittelemaan myös itsenäisesti, sitä nopeammin ja varmemmin muutoksia on mahdollista saada aikaan.

Motivaatio on kaiken perusta

Koska emme elä Matrixissa, äänenkäytön taitoa on mahdotonta siirtää opettajalta oppilaalle ladattavana tiedostona. Asioiden omaksumisessa ehdotonta on, että oppilaalla on niiden käsittelyyn aikaa ja motivaatiota. Jos äänenkäytön treenaamisen aloittaa osana suurta elämäntaparemonttia tai muuten erittäin raskaassa tai haastavassa elämäntilanteessa, ainakin osa opista luultavasti menee hukkaan ja homma saattaa tuntua yhdeltä epämiellyttävältä rastilta to do – listalla.

Haluan, että äänenkäytön opiskelu on hauskaa ja inspiroivaa. Parhaimmassa tapauksessa äänitreenitunnit ovat rentouttavia, virtaa antavia ja virkistäviä pilkahduksia arjen keskellä.

Kirjoittaja on FM vokologi Johanna Leskelä